Perheelle, joka ostaa lihaa joka viikko, lihakaupan kanta-asiakkuus on usein kannattavampi kuin satunnaiset tarjoukset. Lihakaupan kanta-asiakkuus tarkoittaa käytännössä pysyvää asiakassuhdetta yhteen lihakauppaan tai lihatiskiin: kauppias tuntee tottumuksesi, varaa sesonkituotteet etukäteen ja leikkaa lihan juuri haluamallasi tavalla. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kanta-asiakkaana oleminen tuo kuluttajalle, miten suhteen rakentaminen aloitetaan ja missä tilanteissa se ei kannata.
Mitä lihakaupan kanta-asiakkuus käytännössä tarkoittaa
Ruokakaupan kanta-asiakkuus on kortti ja bonusprosentti. Lihakaupassa se on yleensä jotain muuta. Pienessä erikoisliikkeessä kanta-asiakkuus syntyy siitä, että kauppias tunnistaa asiakkaan ja tietää, että tämä haluaa naudanjauhelihansa 10 %:n rasvalla ja sisäfileen ilman kalvoja.
Osalla lihakaupoista on leimakortti, jolla esimerkiksi kymmenes ostokerta tuo alennuksen. Toisilla on sähköpostilista, jonka kautta kanta-asiakkaat kuulevat ensimmäisinä kuivakypsytetyn naudan erästä, karitsan saapumisesta tai syksyn riistalihasta. Kolmas malli on ennakkovaraus: joulukinkku, pääsiäisen lammas tai grillikauden ribsit varataan viikkoja etukäteen ja hinta on sovittu valmiiksi.
Suurten ketjujen bonusjärjestelmät, kuten S-ryhmän Bonus ja Keskon Plussa, koskevat myös marketin lihatiskiä. Itsenäisessä lihakaupassa etu harvoin näkyy prosentteina, vaan palveluna, saatavuutena ja laatuna.
Mitä perhe hyötyy pysyvästä asiakassuhteesta
Suurin hyöty on ennustettavuus. Kun nelihenkinen perhe käyttää lihaan 150-250 € kuukaudessa, pienikin parannus hinnassa tai hävikissä tuntuu vuoden aikana. Kauppias, joka tietää perheen käyttävän viikossa kilon jauhelihaa ja kaksi kiloa possunfileetä tai broileria, osaa suositella edullisempia ruhonosia, kun hinnat nousevat.
Toinen hyöty on räätälöinti. Kanta-asiakas voi pyytää paahtopaistin sidottuna, karitsankyljykset ranskalaisittain putsattuna tai porsaankyljykset paksuina. Tavallinen asiakas saa usein saman palvelun, mutta kiireisenä perjantaina kauppias priorisoi tutut asiakkaat.
Kolmas hyöty liittyy sesonkeihin. Joulukinkku on hyvä esimerkki. Perhe, joka on ostanut kinkkunsa samasta paikasta kolmena vuotena, saa marraskuussa viestin varausajan alkamisesta ja voi valita 6-9 kilon luullisen tai luuttoman kinkun ennen kuin parhaat menevät. Varaamisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa joulukinkun valinnasta ja hankinnasta etukäteen.
Näin rakennat kanta-asiakkuuden lihakauppaan
Kokenut lihakauppias huomaa nopeasti, kuka asiakas on oikeasti kiinnostunut lihasta. Suhteen rakentaminen ei vaadi muuta kuin säännöllisyyttä ja muutaman hyvän kysymyksen.
1. Valitse kauppa laadun, ei sijainnin perusteella. Katso lihatiskin siisteyttä, lihan väriä ja sitä, myydäänkö kokonaisia ruhonosia vai vain valmiiksi pakattua. Vinkkejä tähän löytyy oppaasta lihakaupan valinnasta ja tuoreen tuotteen tunnistamisesta.
2. Käy samaan aikaan viikosta. Tiistai- tai keskiviikkoaamuna kauppiaalla on aikaa jutella, lauantaina ei.
3. Kysy alkuperää. Mistä teurastamosta naudanliha tulee, onko se kotimaista, kuinka kauan se on kypsynyt. Kysymykset kertovat kauppiaalle, että asiakas arvostaa tietoa.
4. Kerro tottumuksesi. Perheen koko, lempiruoat, budjetti ja se, onko kotona grilli tai savustin.
5. Kysy ennakkovarauksista ja tiedotuskanavista. Monet pienliikkeet ilmoittavat erikoiseristä vain kanta-asiakkaille tai sosiaalisessa mediassa.
Myytti: kanta-asiakkuus kannattaa vain isossa ketjussa
Yleinen käsitys on, että vain marketit tarjoavat oikeita kanta-asiakasetuja, koska niillä on bonusjärjestelmä. Laskelma muuttuu, kun mukaan otetaan hävikki ja ruhonosien hinnat.
Jos marketin valmiiksi pakattu paahtopaisti maksaa 35 €/kg ja siitä joutuu leikkaamaan pois kalvoa ja jänteitä 10-15 %, todellinen kilohinta nousee lähelle 40 €:a. Lihakaupassa sama ruhonosa putsataan tiskillä ja punnitaan vasta sen jälkeen. Bonusprosentti 1-5 % ei kata tätä eroa.
Suurempi säästö syntyy, kun kanta-asiakas oppii ostamaan isompia eriä. Neljännesnauta tai 10-20 kilon lihalaatikko suoraan pienteurastamolta tai lihakaupasta tulee usein selvästi edullisemmaksi kuin samat osat erikseen. Se vaatii pakastintilaa ja luottamusta myyjään, ja luottamus syntyy vasta useiden ostokertojen jälkeen.
Yleisimmät virheet kanta-asiakkuudessa
Ensimmäinen virhe on sitoutua liian aikaisin. Isoa lihapakettia ei kannata tilata ensimmäisellä käynnillä. Osta ensin pienempiä määriä ja testaa, miltä jauheliha, makkara ja pihvit maistuvat kotona.
Toinen virhe on olettaa, että kanta-asiakas saa aina halvemmalla. Hyvä lihakauppias ei laske hintaa, mutta vinkkaa, kun härkäfilee on poikkeuksellisen hyvä tai kun possunkylkeä on tarjolla edullisesti. Etu on usein tietoa, ei alennusta.
Kolmas virhe on jättää ennakkovaraus viime tinkaan. Joulukinkut, pääsiäisen karitsa ja juhannuksen grillimakkarat loppuvat pienistä liikkeistä usein 1-2 viikkoa ennen pyhiä. Kanta-asiakkuudesta ei ole hyötyä, jos varaus tehdään 22. joulukuuta.
Milloin kanta-asiakkuus ei ole paras ratkaisu
Kaikille perheille yksi lihakauppa ei ole järkevä valinta. Jos lähin erikoisliike on 40 kilometrin päässä, polttoainekulut syövät hyödyn, ellei ostoksia tehdä kerran kuussa isompana eränä. Pohjois-Suomen pienillä paikkakunnilla ratkaisu on usein suora yhteys paikalliseen teurastamoon tai porotilaan.
Toinen poikkeus on verkkokauppa. Moni lihakauppa toimittaa nykyään kylmäkuljetuksena koko maahan, ja säännöllinen tilaaja saa samat edut kuin tiskillä käyvä asiakas. Toimituksista ja niiden hinnoista on oma artikkelinsa lihakaupan verkkokaupasta ja kotiintoimituksesta.
Kanta-asiakkuuden ei tarvitse olla yksinoikeus. Monella ruoanlaiton harrastajalla on yksi lihakauppa arkeen, toinen riistaan ja kolmas savustettuihin tuotteisiin. Kalat kannattaa ostaa kalakaupasta ja peruselintarvikkeet ruokakaupasta. Lihakaupan vahvuus on nimenomaan liha ja lihatuotteet.
Kotimainen liha ja luottamus myyjään
Pitkässä asiakassuhteessa tärkeintä on tietää, mistä liha tulee. Suomi kuuluu EU:n kärkimaihin eläinten hyvinvoinnissa, kotimainen tuotanto on ollut käytännössä salmonellavapaata 1990-luvulta lähtien ja antibioottien käyttö on Pohjoismaiden alhaisimpia. Ruokavirasto valvoo teurastamoja ja lihakauppoja.
Hyvää Suomesta -merkki ja EU:n luomumerkki auttavat valinnassa, mutta paikallisen kauppiaan kanssa voi mennä pidemmälle. Hän osaa kertoa, onko nauta laiduntanut, mistä tilalta karitsa tulee ja mikä HKScanin, Atrian tai paikallisen makkaratehtaan tuotteista sopii perheen pöytään.
UKK
Maksaako lihakaupan kanta-asiakkuus jotain?
Yleensä ei. Useimmissa lihakaupoissa kanta-asiakkuus on maksuton leimakortti, sähköpostilista tai pelkkä tuttu asiakassuhde. Maksullisia jäsenyyksiä on lähinnä lihalaatikkopalveluissa, joissa sitoudutaan säännölliseen tilaukseen.
Kuinka paljon kanta-asiakkuudella voi säästää?
Suorat alennukset ovat tyypillisesti 5-10 %, mutta suurempi säästö tulee isommista erämäisistä ostoista, pienemmästä hävikistä ja kauppiaan vinkeistä edullisempiin ruhonosiin. Perhe, joka ostaa lihaa 200 €:lla kuukaudessa, voi säästää vuodessa useita satoja euroja.
Voiko kanta-asiakkaana tilata erikoisleikkauksia?
Kyllä. Useimmat lihakaupat leikkaavat pyynnöstä esimerkiksi T-luupihvejä, brisketiä tai tomahawk-kyljyksiä. Erikoisleikkaukset kannattaa tilata 2-5 päivää etukäteen.
Lopuksi: aloita pienestä ja ole säännöllinen
Hyvä asiakassuhde lihakauppaan ei synny yhdellä käynnillä. Valitse liike, jonka lihatiski vakuuttaa, käy siellä säännöllisesti ja kerro mitä kotona kokataan. Puolen vuoden kuluttua kauppias tietää, mitä perheelle kannattaa suositella, ja joulukinkku on varattu ennen kuin muut ehtivät ajatella asiaa.